Tunumiut kulturi

Nukittuumik kulturikkut nagguit

Ukiuni 110-ni Tunup inoqqaavi inooriaaseq allanngupiloortoq malugisimavaat, inuiattut matoqqasumiit nunarsuarmioqataalerluni. Qaamaataasakkut isiginnaarutit, internetti, nerisassat peqqinnanngitsut aamma mutit nutaaliaasut inuunermut allanngooqataasimapput - tamannalu ersarittuarpoq sumi tamaani. Tunumiut inooriaasii aserussanngila? Ilimaginngilarput. Inooriaaseq taanna kulturilu qamaniitsinneqartuarpoq nikiseriassaanani. Piffinni ikittuni Tunumiut inooriaasiat taamatut sakkortutigisumik allanngorneqarnikuuvoq naqisimaneqarlunilu kisianni suli ingerlarsorput nikallujaanneq atorlualugu taamanersuarli pinngortitaq inuuniarnermut ilungersornaqisoq uumaniarnikuupput. Tunumi piniariaaseq nunarsuami immikkuullarinnersaat ilagaat Ammassilliup kulturi Kalaallit Nunaata sinnerani immikkuullarissutsimikkut ersarilluinnarpoq. Inooriaaseq allanngornikooqaaq ulluinnarsiutit atortut mutit allallu inuunermut ilorrisimaarnermut pigilersimavaat kisianni Tunumiut nalunngilluinnarpaat sila naalagaasoq. Qarngasuarli nalunngisat piniarnikkut suli atorneqarluarput tamakkummi ilaqutariinni ukiorparsuarni inuussuseqartipput, ullumikkut piniartoq nutaavissuarnik atortoqaraluarpat avatangiiseq paasisimanngippagu pisaqarnani angerlarsinnaavoq.

Oqaatsit

Tunumiut oqaasii Kalaallit Nunaannut oqaatsinik allanik asseqanngillat tamannalu kulturimut ersarissuuvoq. Tamannalu Kitaamiut oqaasiinut nipimikkut oqaasillut ataasiakkaanut assigiinngeqaat.

Aalisarneq piniarnerlu

Inuussutissarsiornermut ingerlatisuni aalisarneq piniarnerlu pingaarnersaatut inissisimapput. Aalisarnikkut suliffissuaqarneq kitaani nalunnginneqanngilluinnartoq suli tunumut apuutinngilaq. Piniariaaseq ukiorpassuit atorneqartoq, tassa pisat suugaluarpat agguaneqarluarluni qanigisamut piniaqataasimasulluunniit tunniunneqartartut. Assersuutigalugu nanoq pisarineqartoq takunneqaartup amia pisarpaa, piniartup niaqua, sakia kingulliilu pisarpai. Ammassalimmi piniagassat puisit arferit qilalukkat nannullu pingaarnersaapput. Ukiumut ataasiaq upernaami ammassaat takkuttarput sissap eqqaani suffiniarlutik ajornanngitsuaramillu pisararineqarsinnaallutik. Ammassalik ateqaatigalugulu taamani ammassaqartuartarmat.

Umiatsiakkut angalaarneq tammaarsimaarnerlu

Tamavimmik piniarneq ulluinnarsiutaanngilaat. Ingammik Tasiilami sunngiffimmi piniarneq aalisarnerlu ingerlanneqarpoq illut tamakkingajallutik umiatsiaqarlutillu. Aasakkut weekendimi nalliuttunillu piniarfinni aalisarfinnillu ammassaliup pigisaani tammaarsimaartuartoqartarpoq. Tammaarsimaarnerit tunumiut kulturiini tammatsaaliulluni sulimut ingerlanneqarpoq.

Kulturi avinngarusimasumi, qasusuissuseq inuuniarnerlu pinngortippaa

Ukiut 2000-tit matuma siornatigut Inuit (Sarqaq kingusinnerusullu Dorset) Tunu tikissimavaat ilimagineqarluni Kalaallit Nunaata avannarsuatigut apuussimallutik. Avatangiisit silarlu atoruminaatsoq nalaattarlugit inuiaqatigiit nungussimapput inuerullunilu. Ukiuni 400 - 1400 Tunu tikinneqarsimanngilaq aatsaallu 14- 15 hundredetikkunni Inuit (Thule-mi nalunnginneqartut) apuussimapput. 

1700-kunni kangia sineriaa inoqartuarsimavoq, minnerunngitsumilu Ammassaliup kangerluini. 19 hundrede-kkunni inueqatigiit tunup sineriaani ikilipiloorsimapput ingammillu Ammassaliup avannaani nungorarsimapput taavalu kujasinnerusortaani nungujartorsimallutillu toqugarnerup kitaanullu nuunnerannut tamatumuunalu Ammassalik eqqaaniittullu kiserngorullutik.

"Ukiuni 100.000 matuma siornatigut angutit Afrikap kangianiit nutseralersimapput arriitsunnguamillu nunarsuaput inutsikkiartorlugu sumorsuaq orpippassuaniik inoqajuitsumut - naggataatigullu maannga apissillutik. Tassalu maani pisunnersuaq unitsinneqarpoq. Anguniagaq anguaat. Aqqut naavoq"
Aviisimut ilanngutassiaq "The Big Nowhere" Sunday Times-imi, AA Gill-imiit

Naluneqartoq

Niuertoqarfiit ajoqersuiarsutitallu

1892-imi qallunaat ilisimatassarsiortut maluginiarsimavaat inueqatigiit ikiliapiloorsimapput tassalu 294-mut apparsamillutik. Sumiissisiorneq ajornatorsiutaagaluaqisoq qallunaat naalakkersuisui aalajangerput Ammassalimmi niuertarfeqalissasoq 1894-imilu pilersinneqarluni Kunngip Oscariup umiarsualiviani / Tasiilami. Inuiaqatigiit inooriaasaat peqqissivoq nereriaaserlu pitsanngorluni. Toqusartut ikilipput inuillu amerleriartuaarlutik. 1914-imi 599 angusimavaat ullumikkullu 3000 sinnerlugit amerlatigilerlutit.

“Umiakkut ilisimasasiorneq”